Kipeenä on aikaa mietiskellä

Niin, kuten otsikko jo kertookin oon kuumeessa ja maha sekasin. Tuli tässä kerran vessan lattiallekkin pyörryttyä... Nyt kun lahnailen divaanissa koska en muuhun kykene heikotuksen vuoksi, ei ole juurikaan muuta tekemistä kuin joko a) tehdä kynnet, mutta koska oon niin tyytyväinen nykyisiin en jaksa tai b) tappaa aikaa ajattelemalla.

Päädyin vaihtoehtoon B ja ihan väkisinkin mun mietteet pääty raitapiazeihin eli Miiran, Petran, Tuulian, Emmi-Sofian ja mun porukkaan. Tuulia, Petra ja Miira on ollu kavereita ykköseltä asti. Tuulian kanssa tunnettiin jo tarhassa, mutta vasta samalla luokalla tutustuttiin kunnolla. Mitä pidemmälle aika kulki, sitä enemmän me ystävystyttiin. Meillä ei todellakaan oo ollu helppo ja yksinkertanen ystäväporukka, niinkuin ala-asteen rinnakkaisluokkalaisten "kuusikolla". Riitoja oli aina. Toisista on puhuttu paljon paskaa. Jopa kerätty porukkaa ympärille ja sitten vihataan yhtä henkilöä yhdessä. Lisäks me oltiin aina ne ämmät ja "kovat tytöt". Emmi tuli meiän luokalle nelosella. Siitäkin puhuttiin paskaa. Mutta ajanmyötä siitäkin tuli ystävä.
-07
-08
Jossain vaiheessa kuitenkin koitti kutosluokan kevätjuhla ja kaikkien elämä tulis muuttumaan, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Mä olin päässy Tammerkosken kouluun koska halusin opiskella espanjaa, muut meni Hatanpäälle. Alotin koulua syksyllä Härmälästä käsin, mutta ystävien näkeminen väheni paljon, koska ei oltu enää edes samassa koulussa. Tuulia ja Emmi oli keskenään samalla luokalla ja Miira ja Petra keskenään samalla luokalla. En osaa sanoo mitä niiden elämäs tapahtu sillon, mut ite sain uusia kavereita omalta luokalta, joista myöhemmin on tullu hyviä ystäviä. Kutosen ja seiskan aikaan kuvioissa oli myös paljon yks toinen Emmi ja Eve, joihin tutustuttiin housella. Tuulialle, mulle ja niille kahelle muodostu taas tämmönen "porukka", ja meistä kaikki asu eripuolilla ja oltiin eri kouluissa.

kreikka -10
Seiskan syksyllä äiti ja iskä otti eron ja muutettiin äidin kanssa Armonkalliolle, mikä oli hyvä paikka koska asun nyt ihan lähellä koulua. Petra muutti seiskan keväällä Härmälästä Multisiltaan ja kasilla vaihto koulua. Eli enää Miira, Tuulia ja Emmi asuvat Härmälässä, ja nekin aika eripuolilla. Tanssi piti Tuulian ja mut hyvin yhteyksissä ja seiskan aikana tehtiinkin duo showkisoihin. Omasta mielestäni tää duo ja se matka joka me tehtiin sen aikana ja treenatessa lähensi meitä paljon. Olin seiskan jälkeisenä kesänä Miiran ja sen vanhempien kanssa Kreikassa, joka puolestaan lähensi meitä. Myös Emmi kävi housella joten me nähtiin siellä. Petran kanssa siis näin vähiten. Koska me oltiin kutosella sovittu että nähdään edelleen keskenämme, niinhän myös kävi. Meillä on ollu näitä "tapaamisia" tai oikeestaa yökyläilyjä jonkin verran, ja nyt lähiaikoina on ollu tiheemmin ja tiheemmin. Pitäis vaan ehkä keksiä jotain muutakin kun tyttöjeniltoja..

emmillä viime vknloppuna (c) Miira
Me kaikki ollaan kasvettu kahessa vuodessa ihmisinä aivan älyttömän paljon. Tottakai se vaikuttaa meiän nykyisiin väleihin, mutta myös se, että ei nähdäkään joka päivä on parantanu meidän porukan 'yhtenäisyyttä'. Joka kerta kun me nähään tilanne on täysin sama kun mihin ollaan jääty viime kerralla, eikä aikavälillä oo mitään väliä. Oon äärettömän onnekas että mulla on tollasia ystäviä. Sitä ei voi edes sanoiks laittaa millaset välit on. Ne vaan on, ja siitä pitää olla onnellinen.

PS. LAHNA TULEE :):)