Näin menee meidän perheen tallomajärjestys; bakteerikammoset vanhukset päättää ketkä ei saa tulla tupaantuliaisiin tai valmistujaisiin.
Tänään mulla oli jonkin verran aamulämpöä, mutta laski siitä päivän mittaan ja mitä sairaudesta on enää jäljellä on kurkkukipu ja niistämisen tarve. Siltikin nää oireet esti mun pääsyn kokonaan (tai ei no ihan kokonaan mut periaatteessa) mun vanhemman veljen tupareihin ja toisen veljen valmistujaisiin, mitkä oli tämmönen yhdistetty "illallisjuttu" minne piti tulla tietenkin äiti mä iskä, sit mun pappa ja sen naisystävä, sekä mun eno. No kun iskä sano papalle siitä että olen ollut kipeänä, huom olen ollut, pappa ja salmehan tuumi että no ne ei sit tuu. Okei sit kun sitä oli märehditty tarpeeks tilanne oli se että mä en päässy sinne niin kauan kun ne oli siellä. Arvasin jo aluks että ei niillä tuu oleen kiireen kiertämää tai ajatustakaan sille, että mäkin pääsisin joskus sinne. No, lopputuloshan ilmeni niin että tässä sitä nyt vieläkin ollaan, kello on seittemän, Leo lähtee töihin kymmeneltä ja äiti ja iskä Teerenpeliin kai jo ennen sitä. Mitäs tässä, fiilikset on nyt semmoset, että aion tappaa itteni seittemänkymppisenä jotta musta ei ikinä tuu tuleen samanlaista vaivaa. Ihan ku mä oisin papan ja salmen päälle menny yskimään? Alunperin meille järjestettiin jopa erillinen autokuljetus koska ajateltiin niiden parasta.
Mua harmittaa tää tapaus erityisen paljon vaikkei iso tapahtuma ollukkaan siks, että Esa valmistu vasta nyt. Se on jotenkin vähän saamaton ihminen ja siks olin superylpee siitä kun se valmistu. Esa ei millään halunnu valmistujaisia, joten ne sit ujutettiin tohon Leon ja Angelinan tupareihin. Mähän oisin toivonu et Esa ois saanu kunnon valmistujaiset. Ja asiahan meni niin että mä olin jo pistäny vähän juhlavamman meikin ja vaatetuksen, ja vasta sit mulle kerrottiin että en pääsekään. Voin sanoo että ei tällä hetkellä oo paljoo enää siitä meikistä jäljellä... Joten toivottavasti muilla on ollu vähän parempi loman alotus.
EDIT// vanhukset on marttyyreja. Ei ne ois siitä mitään tartuntaa saanu, jos mä vaan niistän ?
lauantaina, helmikuuta 26, 2011
perjantaina, helmikuuta 25, 2011
Louvre me, louvre me not...
Tästä tulee tämmönen tylsähkö tilannekatsaus. Oon tässä kovaa vauhtia parantumassa, mut en haluu nuolasta ennenkun tipahtaa. Itseasiassa mua huvittais kirjottaa, mutta koska mitään ei oo tietenkään tapahtunu neljään päivään, mulla on ideat vähän vähissä. Halusin kuitenkin ikuistaa nää kynnet blogiin, koska tykkään niistä niin paljon mutta teen uudet nyt koska mun veljellä on huomenna valmistujaiset ja haluun tehä matchmatch kynnet huvikseen mun uuden multiuse mekon kanssa. Minkä esittelen teille joskus koska oon niin rakastunu siihen.
Lakkasin eka koko kynnen tol violetil mikä on O.P.I:n Louvre me louvre me not, sitten ihan perus teippi ton osan päälle mikä lopputuloksessa on violetti. Lakkaus Wild and grazy:n w20 Lollipop -lakalla, jonka päälle kaks kerrosta Orly:n kultasella kimalteella, en löydä sävyä pullosta. Piece of cake.
Mulla toki on tossa vielä ne akryylikynnet alla, mutta niiden päälle voi lakata ja värin poistaa asetonittomalla kynsilakanpoistoaineella, siitä kätevät.
Olipas megalomaanisen tylsä ja wnb-henkinen postaus, asialle ei voi nyt juuri mitään. Palailen sit kun mul on jotain oikeeta ja fiksua asiaa :)
Lakkasin eka koko kynnen tol violetil mikä on O.P.I:n Louvre me louvre me not, sitten ihan perus teippi ton osan päälle mikä lopputuloksessa on violetti. Lakkaus Wild and grazy:n w20 Lollipop -lakalla, jonka päälle kaks kerrosta Orly:n kultasella kimalteella, en löydä sävyä pullosta. Piece of cake.
Mulla toki on tossa vielä ne akryylikynnet alla, mutta niiden päälle voi lakata ja värin poistaa asetonittomalla kynsilakanpoistoaineella, siitä kätevät.
Olipas megalomaanisen tylsä ja wnb-henkinen postaus, asialle ei voi nyt juuri mitään. Palailen sit kun mul on jotain oikeeta ja fiksua asiaa :)
tiistaina, helmikuuta 22, 2011
Kipeenä on aikaa mietiskellä
Niin, kuten otsikko jo kertookin oon kuumeessa ja maha sekasin. Tuli tässä kerran vessan lattiallekkin pyörryttyä... Nyt kun lahnailen divaanissa koska en muuhun kykene heikotuksen vuoksi, ei ole juurikaan muuta tekemistä kuin joko a) tehdä kynnet, mutta koska oon niin tyytyväinen nykyisiin en jaksa tai b) tappaa aikaa ajattelemalla.
Päädyin vaihtoehtoon B ja ihan väkisinkin mun mietteet pääty raitapiazeihin eli Miiran, Petran, Tuulian, Emmi-Sofian ja mun porukkaan. Tuulia, Petra ja Miira on ollu kavereita ykköseltä asti. Tuulian kanssa tunnettiin jo tarhassa, mutta vasta samalla luokalla tutustuttiin kunnolla. Mitä pidemmälle aika kulki, sitä enemmän me ystävystyttiin. Meillä ei todellakaan oo ollu helppo ja yksinkertanen ystäväporukka, niinkuin ala-asteen rinnakkaisluokkalaisten "kuusikolla". Riitoja oli aina. Toisista on puhuttu paljon paskaa. Jopa kerätty porukkaa ympärille ja sitten vihataan yhtä henkilöä yhdessä. Lisäks me oltiin aina ne ämmät ja "kovat tytöt". Emmi tuli meiän luokalle nelosella. Siitäkin puhuttiin paskaa. Mutta ajanmyötä siitäkin tuli ystävä.
-07
-08
Jossain vaiheessa kuitenkin koitti kutosluokan kevätjuhla ja kaikkien elämä tulis muuttumaan, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Mä olin päässy Tammerkosken kouluun koska halusin opiskella espanjaa, muut meni Hatanpäälle. Alotin koulua syksyllä Härmälästä käsin, mutta ystävien näkeminen väheni paljon, koska ei oltu enää edes samassa koulussa. Tuulia ja Emmi oli keskenään samalla luokalla ja Miira ja Petra keskenään samalla luokalla. En osaa sanoo mitä niiden elämäs tapahtu sillon, mut ite sain uusia kavereita omalta luokalta, joista myöhemmin on tullu hyviä ystäviä. Kutosen ja seiskan aikaan kuvioissa oli myös paljon yks toinen Emmi ja Eve, joihin tutustuttiin housella. Tuulialle, mulle ja niille kahelle muodostu taas tämmönen "porukka", ja meistä kaikki asu eripuolilla ja oltiin eri kouluissa.
kreikka -10
Seiskan syksyllä äiti ja iskä otti eron ja muutettiin äidin kanssa Armonkalliolle, mikä oli hyvä paikka koska asun nyt ihan lähellä koulua. Petra muutti seiskan keväällä Härmälästä Multisiltaan ja kasilla vaihto koulua. Eli enää Miira, Tuulia ja Emmi asuvat Härmälässä, ja nekin aika eripuolilla. Tanssi piti Tuulian ja mut hyvin yhteyksissä ja seiskan aikana tehtiinkin duo showkisoihin. Omasta mielestäni tää duo ja se matka joka me tehtiin sen aikana ja treenatessa lähensi meitä paljon. Olin seiskan jälkeisenä kesänä Miiran ja sen vanhempien kanssa Kreikassa, joka puolestaan lähensi meitä. Myös Emmi kävi housella joten me nähtiin siellä. Petran kanssa siis näin vähiten. Koska me oltiin kutosella sovittu että nähdään edelleen keskenämme, niinhän myös kävi. Meillä on ollu näitä "tapaamisia" tai oikeestaa yökyläilyjä jonkin verran, ja nyt lähiaikoina on ollu tiheemmin ja tiheemmin. Pitäis vaan ehkä keksiä jotain muutakin kun tyttöjeniltoja..
emmillä viime vknloppuna (c) Miira
Me kaikki ollaan kasvettu kahessa vuodessa ihmisinä aivan älyttömän paljon. Tottakai se vaikuttaa meiän nykyisiin väleihin, mutta myös se, että ei nähdäkään joka päivä on parantanu meidän porukan 'yhtenäisyyttä'. Joka kerta kun me nähään tilanne on täysin sama kun mihin ollaan jääty viime kerralla, eikä aikavälillä oo mitään väliä. Oon äärettömän onnekas että mulla on tollasia ystäviä. Sitä ei voi edes sanoiks laittaa millaset välit on. Ne vaan on, ja siitä pitää olla onnellinen.
PS. LAHNA TULEE :):)
Päädyin vaihtoehtoon B ja ihan väkisinkin mun mietteet pääty raitapiazeihin eli Miiran, Petran, Tuulian, Emmi-Sofian ja mun porukkaan. Tuulia, Petra ja Miira on ollu kavereita ykköseltä asti. Tuulian kanssa tunnettiin jo tarhassa, mutta vasta samalla luokalla tutustuttiin kunnolla. Mitä pidemmälle aika kulki, sitä enemmän me ystävystyttiin. Meillä ei todellakaan oo ollu helppo ja yksinkertanen ystäväporukka, niinkuin ala-asteen rinnakkaisluokkalaisten "kuusikolla". Riitoja oli aina. Toisista on puhuttu paljon paskaa. Jopa kerätty porukkaa ympärille ja sitten vihataan yhtä henkilöä yhdessä. Lisäks me oltiin aina ne ämmät ja "kovat tytöt". Emmi tuli meiän luokalle nelosella. Siitäkin puhuttiin paskaa. Mutta ajanmyötä siitäkin tuli ystävä.
-07
-08
Jossain vaiheessa kuitenkin koitti kutosluokan kevätjuhla ja kaikkien elämä tulis muuttumaan, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Mä olin päässy Tammerkosken kouluun koska halusin opiskella espanjaa, muut meni Hatanpäälle. Alotin koulua syksyllä Härmälästä käsin, mutta ystävien näkeminen väheni paljon, koska ei oltu enää edes samassa koulussa. Tuulia ja Emmi oli keskenään samalla luokalla ja Miira ja Petra keskenään samalla luokalla. En osaa sanoo mitä niiden elämäs tapahtu sillon, mut ite sain uusia kavereita omalta luokalta, joista myöhemmin on tullu hyviä ystäviä. Kutosen ja seiskan aikaan kuvioissa oli myös paljon yks toinen Emmi ja Eve, joihin tutustuttiin housella. Tuulialle, mulle ja niille kahelle muodostu taas tämmönen "porukka", ja meistä kaikki asu eripuolilla ja oltiin eri kouluissa.
kreikka -10
Seiskan syksyllä äiti ja iskä otti eron ja muutettiin äidin kanssa Armonkalliolle, mikä oli hyvä paikka koska asun nyt ihan lähellä koulua. Petra muutti seiskan keväällä Härmälästä Multisiltaan ja kasilla vaihto koulua. Eli enää Miira, Tuulia ja Emmi asuvat Härmälässä, ja nekin aika eripuolilla. Tanssi piti Tuulian ja mut hyvin yhteyksissä ja seiskan aikana tehtiinkin duo showkisoihin. Omasta mielestäni tää duo ja se matka joka me tehtiin sen aikana ja treenatessa lähensi meitä paljon. Olin seiskan jälkeisenä kesänä Miiran ja sen vanhempien kanssa Kreikassa, joka puolestaan lähensi meitä. Myös Emmi kävi housella joten me nähtiin siellä. Petran kanssa siis näin vähiten. Koska me oltiin kutosella sovittu että nähdään edelleen keskenämme, niinhän myös kävi. Meillä on ollu näitä "tapaamisia" tai oikeestaa yökyläilyjä jonkin verran, ja nyt lähiaikoina on ollu tiheemmin ja tiheemmin. Pitäis vaan ehkä keksiä jotain muutakin kun tyttöjeniltoja..
emmillä viime vknloppuna (c) Miira
Me kaikki ollaan kasvettu kahessa vuodessa ihmisinä aivan älyttömän paljon. Tottakai se vaikuttaa meiän nykyisiin väleihin, mutta myös se, että ei nähdäkään joka päivä on parantanu meidän porukan 'yhtenäisyyttä'. Joka kerta kun me nähään tilanne on täysin sama kun mihin ollaan jääty viime kerralla, eikä aikavälillä oo mitään väliä. Oon äärettömän onnekas että mulla on tollasia ystäviä. Sitä ei voi edes sanoiks laittaa millaset välit on. Ne vaan on, ja siitä pitää olla onnellinen.
PS. LAHNA TULEE :):)
tiistaina, helmikuuta 15, 2011
perjantaina, helmikuuta 11, 2011
Got me like oh my gosh i'm so in love
Mul on ollu semihelmee tiistaista lähtien.. Oon saanu epämääräsiä onnellisuuspuuskia ja n. kolme angstipuuskaa. Mutta näitä onnellisuuspuuskia tuleeki sitte vähä enemmä. Välillä tulee sellasia tosi voimakkaita esimerkiks niinku tänää koulussa ruokajonos. Se onnellisuuspuuska oli sellane et meni oikei luita ja ytimiä myöten ja oikeeesti TUNTU! Iha hassua :D Huom älkää sekottako siihe ku mahasta kourii. Tää fiilis on semmonen outo ja on iha jotenki vaa.... onnellinen!
Nojoo se siitä, mul ois ny täs pari tämmöstä perus hely_on_wannabe_bloggari kuvaa.
laitan aikajärjestykses eli ekanahan tein raitapiazien kanssa kynsiä ja siitä sain sit petralle tehtyäni idean jalostaa sitä mallia vähän pidemmälle ja tein sitten huolellisena versiona Emmille.
pohjana sinihopeajoku: Mavalan Anchorage, päätypuoli: Golden rosen 107
pohja Mavalan Pink
Sit näin Trenin muotijutussa semmosseen hauskan meikin jota halusin koittaa soveltaa ja Tuulia suostu malliks. Kuvassa ei vaan valitettavasti oikee näy se mut mul oli vaa kaks kuvaa huonos valos joten no can do.
sitteeen vuorossa Anniinan kynnet joita oli niin mahtava lakkailla koska nimettömät ja pikkurillit oli niin pitkiä. Valitettavasti mun kamerassa oli se iso zoom enkä jaksanu vaihtaa objektiivia eikä se si oikei halunnu tarkentaa noihi kynsii..
ja tässä alempi väri on Mavalan Cadiz ja kärjessä O.P.I:n I'm not really a waitress (rakastan opin lakkojen nimiä :D)
Anniinahan tuli meille siinä tarkotuksessa että otettiin kouluun kuvistyötä varten kuvia, ja tää ei oo yks niistä mutta halusin vaan esitellä teillekin miten kaunis tää tyttö on. Rakastan sen kasvoja!
Oookei eiköhän tää ollu tässä. Mun piti saada tänään jo laitettua noi kuvat myyntiin tulevista vaatteista jotka kuvasin viikko sit, mut oon laiska. Laitan ne täs seuraavaks postaukseks koska haluun niistä eroon. Nehän lähtee viiden euron pintaan, kaikki on hyväkuntosia, en myy ollenkaa niit huonompia. Osa on pieniä ja tavallaan lasten vaatteita ja niille en tiä mitä teen, mut sit on sellasiaki joista en välttis haluis luopuu mut tiiän et en käytä joten no can do... Niistä lisää sitte seuraavassa postauksessa :)
Ps. Nyt jänskättääää koska mun veli tuli meksikosta vaihdosta jonki aikaa sitte ja nyt ne on vaimonsa kanssa päässy muuttaan uuteen asuntoon jota pääsen n. tunnin päästä kattoo :)
Nojoo se siitä, mul ois ny täs pari tämmöstä perus hely_on_wannabe_bloggari kuvaa.
laitan aikajärjestykses eli ekanahan tein raitapiazien kanssa kynsiä ja siitä sain sit petralle tehtyäni idean jalostaa sitä mallia vähän pidemmälle ja tein sitten huolellisena versiona Emmille.
pohjana sinihopeajoku: Mavalan Anchorage, päätypuoli: Golden rosen 107
pohja Mavalan Pink
Sit näin Trenin muotijutussa semmosseen hauskan meikin jota halusin koittaa soveltaa ja Tuulia suostu malliks. Kuvassa ei vaan valitettavasti oikee näy se mut mul oli vaa kaks kuvaa huonos valos joten no can do.
sitteeen vuorossa Anniinan kynnet joita oli niin mahtava lakkailla koska nimettömät ja pikkurillit oli niin pitkiä. Valitettavasti mun kamerassa oli se iso zoom enkä jaksanu vaihtaa objektiivia eikä se si oikei halunnu tarkentaa noihi kynsii..
ja tässä alempi väri on Mavalan Cadiz ja kärjessä O.P.I:n I'm not really a waitress (rakastan opin lakkojen nimiä :D)
Anniinahan tuli meille siinä tarkotuksessa että otettiin kouluun kuvistyötä varten kuvia, ja tää ei oo yks niistä mutta halusin vaan esitellä teillekin miten kaunis tää tyttö on. Rakastan sen kasvoja!
Oookei eiköhän tää ollu tässä. Mun piti saada tänään jo laitettua noi kuvat myyntiin tulevista vaatteista jotka kuvasin viikko sit, mut oon laiska. Laitan ne täs seuraavaks postaukseks koska haluun niistä eroon. Nehän lähtee viiden euron pintaan, kaikki on hyväkuntosia, en myy ollenkaa niit huonompia. Osa on pieniä ja tavallaan lasten vaatteita ja niille en tiä mitä teen, mut sit on sellasiaki joista en välttis haluis luopuu mut tiiän et en käytä joten no can do... Niistä lisää sitte seuraavassa postauksessa :)
Ps. Nyt jänskättääää koska mun veli tuli meksikosta vaihdosta jonki aikaa sitte ja nyt ne on vaimonsa kanssa päässy muuttaan uuteen asuntoon jota pääsen n. tunnin päästä kattoo :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)